Due diligence Suomessa: etu löytyy haastatteluista
- 2 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Haastavassa tiedonhankintaympäristössä, kuten Suomessa, haastattelut relevanttien lähteiden kanssa ovat usein ainoa tapa selvittää asioiden todellinen laita. "Kyse ei ole pelkästään riskien tunnistamisesta. Haastattelut kertovat paljon myös vahvuuksista ja uusista mahdollisuuksista – joskus jopa sellaisista seikoista, joita asiakas ei ole itse vielä tunnistanut", sanoo Leena Stark, Look Closerin Senior Analyst.
Leena Stark siirtyi integriteettiselvitysten (integrity due diligence, IDD) pariin markkinoinnin ja viestinnän parista 18 vuotta sitten. Vuosien saatossa hänestä on tullut yksi Pohjoismaiden johtavista alan ammattilaisista. Hän on ollut mukana sadoissa projekteissa ylimmän johdon rekrytoinneista merkittäviin yrityskauppoihin, ja monissa niistä hän on toiminut yhteistyökumppanina Look Closerin kanssa. Vuoden 2025 alusta Leena liittyi vakituisesti yhtiön Suomen tiimiin.
Kun Leena aloitti, IDD-markkina Suomessa oli alkuvaiheessa. Nykyään markkina on kypsempi. Samaan aikaan on tapahtunut kulttuurinen muutos, joka vaikuttaa suoraan siihen, miten due diligence -selvityksiä tehdään. Suomalainen liike-elämä toimi ennen luottamuksen ja henkilökohtaisten suhteiden varassa. Näin ei enää ole.
"Meillä oli sellainen kulttuurinen tapa tehdä kauppaa, että kun lyöt kättä jonkun kanssa – usein saunassa – niin kauppa oli tehty ja siihen saattoi luottaa. Tämä on ehdottomasti muuttunut."
Liike-elämän kansainvälistyminen, rajat ylittävät yrityskaupat ja näkyvät hallinnoinnin epäonnistumiset ovat osoittaneet, ettei pelkkä luottamus riitä. Silti moni yritys havahtuu IDD-palveluiden arvoon vasta, kun on jo liian myöhäistä.
Tietämättömyyden hinta
Yrityksille, jotka päättävät jättää IDD-selvityksen pois due diligence -prosessistaan, riski on suoraviivainen.
"Selvitystemme kautta voimme antaa heille kokonaiskuvan. Jos heillä ei ole ketään, joka tekee taustatutkimusta, heiltä saattaa jäädä pimentoon tietoa, joka voi olla ratkaisevan merkityksellistä heidän liiketoiminnalleen. Jotkut yritykset ovat valmiita ottamaan sen riskin. Toisinaan se kannattaa. Mutta liian usein ei."
Leena auttaa asiakkaita ymmärtämään, kenen kanssa he ovat tekemisissä — ei vain paperilla, vaan käytännössä. Hänen mukaansa työn inhimillinen ulottuvuus on tärkeämpi kuin koskaan. Yksi suurimmista muutoksista viime vuosikymmenellä on ollut julkisesti saatavilla olevan tiedon kaventuminen. GDPR on tehnyt tietojen saamisesta Suomessa yhä vaikeampaa: oikeudelta pyydettävät asiakirjat, joiden saaminen oli ennen suoraviivaista, vaativat nyt huolellisesti muotoillut oikeudelliset perustelut – eikä prosessi aina johda toivottuun lopputulokseen.
"Tiedonhankinnan markkina on Suomessa vielä kehittymässä, ja uskon, että haastattelupohjaisten palveluiden kysyntä kasvaa kaikilla osa-alueillamme. Tämä pätee erityisesti Suomessa, jossa avoimesti saatavilla oleva tieto on rajallisempaa kuin Ruotsissa. Siksi henkilötiedustelu (HUMINT) on noussut yhä keskeisemmäksi työvälineeksi – usein luotettavimmaksi tieksi kokonaiskuvaan. Olemme nostaneet haastattelut ja henkilötiedustelun työmme keskiöön uskon, että niihin nojaa entistä enemmän myös alan tulevaisuus", Leena Stark sanoo.
Riskien lisäksi mahdollisuuksia
Haastattelujen voima ei näy vain riskien tunnistamisessa. Ne ovat myös tehokas tapa rakentaa kokonaiskuva — mukaan lukien myönteiset puolet ja uudet liiketoimintamahdollisuudet.
"Siinä missä perinteinen due diligence on tutkiva katsaus menneisyyteen, HUMINT-pohjaiset haastattelut tarjoavat paitsi tilannekuvan nykyhetkestä, myös katsauksen tulevaisuuteen. Keskustelut entisten työntekijöiden, asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa paljastavat usein asiakasnäkemyksiä yrityskauppatilanteissa, kehityshaasteita kohdeyrityksessä ja pehmeämpiä riskejä — johdon mainetta, kulttuurista yhteensopimattomuutta, heikkeneviä toimittajasuhteita tai eettisiä harmaita alueita. Nämä eivät juuri näy data roomissa tai ansioluetteloiden takaa.”
Tässä hän näkee myös palvelun aliarvioidun osan. Due diligence yhdistetään yleensä riskien hallintaan. Mutta haastattelujen kautta on usein mahdollista havaita vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita kohdeyritys ei ole itse tunnistanut.
"Sieltä löytyy usein piileviä mahdollisuuksia, joita kohdeyritys ei ole itse huomannut – tai vahvuuksia, joiden arvoa se ei ole vielä oivaltanut. Se on minulle tämän työn palkitsevimpia puolia."
Kommentit